Tänään kun 
En ookkaan tänne varmaan maininnut (vai oonko?), että käsilläseisominen on ollu mun pitkäaikainen projekti, ja oon huomannut, että vihdoin alan edistyä siinä! Pitää vaan koittaa ahkerasti treenailla, että joskus seisoisin sitten vakaasti, pitkiä aikoja ilman mitään tukia.
Kuinkas teidän viikonloppu on tähänasti sujunut ja mitäs ootte tehneet?:-)
Kun näin ton quoten (siis postauksen otsikon) ajattelin, että "ompas siinä mahtava quote, pitääpä käyttää joskus ig-kuvassa". No näin tein, ja vasta nyt myöhemmin rupesin miettimään ton lauseen merkitystä oikein kunnolla. "Älä anna onnellisuutesi riippua mistään, jonka voit menettää". Aloin miettimään ensinnäkin niitä asioita, jotka saa mut onnelliseksi. No tälläisiksi havaitsin mm. perheen, ystävät, harrastukset, musiikki, urheilu, shoppailu, matkustaminen, terveys, aurinko ja pitkät unet.
Kun olin pienempi, en oikeesti yhtään miettinyt kuinka onnekasta on olla oikeesti täysin terve. Siis omistaa kaikki raajat, kävellä normaalisti, ajatella normaalisti... ja no tiedätte varmaan mitä tarkoitan? Nyt kuitenkin oon alkanut miettiä, että ei vitsi, sehän oikeesti on aikas iso juttu! Tätä aihetta en uskalla lähteä ehkä enempää avaamaan, kun musta tuntuu, että saattasin sanoa jotain, mikä loukkais tai sais jonkun suuttumaan.
Mutta palataampa noihin mun onnellisiin asioihin. Seuraavaksi aloin siis miettiä, mitä kaikkea noista voi menettää. Lopputulos oli, että suunnilleen kaiken. Niin siis esim. jos kuuroudun, menettäisin musiikin, ja jos vaikkapa joudun onnettomuuteen ja menetän raajani, en koe enää olevani täysin terve, enkä voi koskaan urheilla enää sillä tavalla, kuin nyt. Mistä mun onni sitten sais ton quoten mukaan riippua? En mä ainakaan keksi mitään! No, ehkäpä ton quoten keksijä on tarkoittanut, että onnellisuus ei saisi riippua mistään konkreettisesta, esim. tavaroista, vaatteista, rahasta tai vaikkapa työpaikasta, vaan just sellasista asioista, kun perhesiteet, terveys ja ystävyys pitäis olla onnellinen. Miten te koette onnellisuuden, ja mistä asioista teidän onnellisuutenne riippuu? Tai entä toi quote, miten te tulkitsisitte sen?
Ensin tuntui, että tän valonpuutteen takia, edes viikonlopun kuvat eivät meinanneet onnistua, mutta koneella nää näyttikin ihanan talvisilta, ja jotenkin sellasilta rauhallisilta. Tykästyin varsinkin tähän kuvaan Paavosta, jossa vielä noitten heinien takaa pilkahtelee valoa läheisten kerrostalojen ikkunasta.
Tiedättekö sen viikonlopun jälkeisen tunteen maanantaina, kun voisitte samantien ottaa heti perään toisen viikonlopun? Mä nimittäin tiedän. Maanantai on mun lemppari arkipäivä (hulluko? not), koska on liikkaa ja pääsen jo yhdeltä, ja sit on balettikin illasta ja silleen. No ei tänään. Viime yönä nukuin kokonaiset 5 tuntia, ja nyt vähän jännittää, että rikoinko/hävitinkö viikonlopun aikana 400€ edestä tavaraa...en tiedä siis johtuuko tää kauhea jomotus ton stressin & väsymyksen yhdistelmästä. Mulla ei nimittäin koske ikinä päätä! Lisäksi flickr ei taaskaan anna mun ladata kuvia (paitsi puhelimella) joten tein nyt tälläsiä jouluisia/talvisia kollaaseja, joiden kuvat on wehearit:istä!
Ainiin, olihan mulla kysyttävääkin teiltä, mitä mieltä olisitte, että oisko kiva nähdä joulukalenteri tänä vuonna täällä mun blogissa? Ajattelin, että tänä vuonna voisin ekaa kertaa sellaista toteutella, siis tietty jos teitä vaan kiinnostaa. Saa myös ehdotella jo luukkujakin siihen! Nyt kuitenkin toivotan kaikille ihanaa viikkoa, ja toivottavasti teidän maanantaifiilis on ollut vähän parempi!
Tosi kiva, mutta raskas viikonloppu takana. Olin siis Turussa Maata Näkyvissä-festareilla Miljan ja Islan kanssa ! Tai no lähtihän meiltä sinne Kuopiosta seurakunnalta n. 40 tyyppiä, mutta lähinnä kolmestaan liikuttiin. Bussimatkat meni tosi nopeesti, koska oli kaikkea kivaa tekemistä, ja ne olikin yks matkan parhaista jutuista! Kävin ensimmäistä kertaa ikinä Pandan tehtaalla! Tultiin lähinnä kattomaan Juha Tapiota, ja tiedetteenkin siis artisteista ehkä 1/5 osa ja niiltäkin vaan biisi tai kaks. Fiilis oli kyllä keikoilla mahtava, ja suurimmaks osaks kaikki oli täysillä mukana. Fiilis olis varmasti ollut vielä parempi, jos olisin aiemmin ottanut vähän selvää esiintyjistä ja biiseistä. No, mikäs tuolla mukana heiluessa, ja löytyipä muutama hyvä uusi biisi soittolistalle!
Koska haluttiin hyvät paikat lauantai-illan pääkeikalle, päätettiin alkaa jonottamaan ajoissa. No 1½h jonotuksen jälkeen saadan kuulla, että koko Turkuhalli tyhjennetään, ja joudutaan ulos. No, eihän meillä tietenkään ollu takkeja mukana ja siellä sitten seisottiin melkein 1½ tuntia pakkasessa, ja Miljan vielä t-paidalla. No, kun portit aukes 
Kävästiin lauantaina myös pikavisiitillä Turun keskustassa. Koko meidän "huima" puoltoista tuntinen menikin sitten Zarassa, ja Burger Kingissä. Zarasta en oikein osannut ostaa mitään, koska en oikein luottanut mun harkintakykyyn nukkumattoman yön jälkeen. Niin siis tosiaan, vähän ennen kahta käytiin nukkumaan, ja siinä meni jonkun aikaa kunnes sain unta (en oo varma sainkohan mä ollenkaan!) mutta viideltä heräsin siihen, että mun hammasta koskee ihan mielettömästi ja ootin vaan herätystä (joka oli seittemältä) koska odottaminen oli vain yhtä tuskaa. Burgerkingistä mä ostin vaan Oreojätskin, joka olikin ihan taivaallisen makuista!♥ Pitääpä ens kerralla sitten päästä testailemaan noita ihan oikeita annoksia...
Välillä, kun oli sellasia meille tuntemattomia artisteja, istuskeltiin vaan ihan ylhäällä ja juteltiin. Välillä aika toki kävin vähän pitkäksi, mutta suuret jonot jokapaikkaan meni yllättävän nopeesti, eikä ne loppuen lopuksi edes haitanneet!
Matkalla Turkuun pysähdyttiin Orituvan apsilla, ja otettiin kaikki lehtipihvit! Mun mielestä toi on varmaan apsin paras annos. Bussissa myös innostuin kuuntelemaan tefloneitten levyt läpi, ja bongasin monia biisejä, joista en ookkaan aikasemmin innostunut! Nähtiin myös Idän Ihmeiden mahdollisesti viimeinen keikka, ja pakko myöntää, että olin vähän pettynyt, kun ainoaa biisiä, jonka tiesin ei tullutkaan ollenkaan.
Iloiset tyttöset eturivissä! Ja tässä kauan odotettu Juha Tapio, keikka oli kyllä koko sunnuntai päivän odottamisen arvonen. Kotimatkalla halusin tilata Heseltä jotain vähän "freesimpää" kuin hamppariateria, niin päädyin tilaamaan ensimmäistä kertaa ikinä salaattia! En muista, että olisin koskaan ravintolassa tai missään tilannut, ja onneksi tilasin, oli nimittäin ihan älyttömän hyvää!
Ja lopuksi vielä, kannoin kameraa aika vähän mukana, mutta juuri kun mulla sattui olemaan se esillä, sain kuvan näistä (ainakin mun mielestä) upeista tulilieskoista. Ois kiva kuulla oliko kukaan teistä paikanpäällä, ja jos olitte niin mitäs tykkäsitte?
Herätys, koulu, järjetön väsymys nukuttujen tuntien määrästä riippumatta. Vähän vähemmän hilpeeä, eli tylsää tai sitten paljon naurua, joka suurimmaksi osaksi johtuu omalaatuisesta luokastamme ja omasta hilpeydestä. Ehkä vähän lapsellisuudestakin, vai pitäisikö sanoa lapsenmielisyydestä?
Käytiin Miljan ja Siirin kanssa teatterissa eräs torstai. Muistin taas kerran, että oikeesti tykkään käydä teatterissa tosi paljon! Kyseinen näytelmä oli ehkä suunnattu hieman vanhemmille, mutta ehdottomasti näkemisen arvonen esitys.
En oo pitkiin aikoihin päässyt ottamaan asukuvia, mikä harmittaa mua suuresti, koska se on yksi mun bloggailun lempi osa-alue...No ehkä tänä viikonloppuna..
Viikonlopusta puheen ollen, oon taas lähdössä vähän reissuun! Vielä en paljasta "matkakohdetta", mutta kuvia ja postausta on tulossa, ja instagramiin @anskudd saattaa ilmestyä jotain pientä vinkkiä...Jospa ens postauksessa nähtäisiin ruokakuvie sijasta, asukuvien kanssa!
Mulla on tapana sillon tällön, kun menen nukkumaan alkaa pohtia asioita oikein perusteellisesti. En tee sitä välttämättä (tai no yleensä) tahallani, mutta joskus huomaan, että oon ihan vaan jopa kaksi tuntia käyttänyt ajatteluun. Jos oon aivan rättiväsynyt, nukahdan melkeinpä heti, mutta jos mussa on pienikin ripaus energiaa, mieleen pulpahtaa vaikka minkälaisia mietteitä. Yksi ilta aloin miettimään hetkiä, ja sitä, miten jotkut asiat on niin pienestä kiinni. Päätin, että tän mietteen mä haluan kyllä jakaa tiedän kanssanne heti, kun vaan löydän aikaa kirjoittaa kunnolla.
Moni on varmaan harrastanut usein tätä niin sanottua jossittelua? Jos ei olisi, tai päinvastoin olisi tehnyt jotain, asiat olisivat toisin. Mä aloin miettimään tätä yks päivä, kun näin meidän 1-2lk opettajaa ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun lähdin ala-asteelta. Sinä päivänä olin päättänyt pyöräillä koulusta kotiin reittiä jota en yleensä kulje, poiketa kaupassa, vaikka en siellä yleensä käy, ja viettää siellä tavallista kauemmin aikaa kuin yleensä. Kun pyöräilin koulun etuoven ohi, kyseinen opettaja sattui juuri silloin tulemaan ulos, ja törmättiin sitten siinä ja oli aivan ihana vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Jos olisin viitisenkin sekuntia myöhemmin tai aikaisemmin mennyt ohi, ei oltais varmaankaan nähty. Saatika jos en olisi pyöräillyt epätavallista reittiäni taikka poikennut kaupassa. Oon aina silleen kevytmielisesti uskonut, että kaikella on tarkoitus...
Kun sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, voi tapahtua vaikka mitä. Elämä voi muuttua yhden asian myötä ihan toiselaiseksi. Hyvänä esimerkkinä esim. lottoaminen. Sä valitset ne tietyt 7 numeroa sieltä yli 40 joukosta, ja jos ne sun numerot osuu oikeaan, voitat hirvittävän suuren summan rahaa. Tai sitten vähän ikävämmin, jos satut just jonnekkin paikalle, missä ammutaan tai missä tapahtuu joukkosurma, sä luultavasti kuolet.
Olisi hirmu mukava kuulla, onko teillä jäänyt mieleen yhtäkään tälläistä tiettyä tapahtumaa, joka on ollut täydellinen (tai karmea) sattuma ja jota ei olisi tapahtunut ellette olisi juuri silloin ollut siihen aikaan siinä paikassa? Tai kadutteko jotain päätöstä suuresti jonka olette tehneet/olette jättäneet tekemättä? Jättäkää omia ajatuksianne kommenttiboxiin, luen ja vastailen niihin enemmän kuin mielelläni, ja nyt toivotan ihanaa viikkoa kaikille!
Moikka! Mun on pitkään tehnyt mieli tehdä sellanen kunnonpostaus. Kun perjantaina tuli vähän sellanen viikonlopun alotuspostaus, sitä ennen se kuvapostaukseen ehdotuksia juttu, ja sitä ennen puhelinkuvapostaus. Jos en olis ite ottanut aihetta esiin, tuskin kukaan ois huomauttanutkaan, mutta äsken huomasin, ettei mun muistikortilta löydy kuin ruokaa! Viimesimmät asukuvat on otettu kokonaiset 2 viikkoa sitten..huhhuh! Ja syksy toisensa jälkeen mä vaan ihmettelen, että mitä mä oikein viime talvena oon tehnyt, kun tuntuu, että sen paksuimmankin talvitakin sisään jäätyy, niin entäs sitten asukuvia ottaessa? Kuinka mä oon tarenut?! Aikakin on aika tiukalla, varsinkin kun toi pimeä tulee nyt niin aikaisin. 
Tajusin kuitenkin, etten koskaan tainnut esitellä tätä mun uutta talvitakkia blogin puolella! Ostin siis 
Mulla oli tässä pari kk netflix, ja sen aikana katsoin varmaan saman verran leffoja, kun parina viime vuonna yhteensä! Tässä kyseisessä kuvassa on mun salaatti, ja Remember Sunday-leffa pyörimässä. Ite tykkäsin tosta paljon, ja ehdottomasti katsomisen arvonen leffa!
Ja joka syksyn vakioherkku...Omenakaurapaistos & vanilijajäätelö! Niin helppoa ja hyvää, mutta joka syksy tätä tulee syötyä niin paljon, että ihan mielellään on taas 3/4 vuotta ilman...Mikä on ollut teidän tän syksyn suosikki herkku?:-)
