Käytän huonoja sanavalintoja, puhun ehkä liian avoimesti ja vatvon ees taas, mut lue silti.
Oon aina ollut tosi "menevä" tyyppi, enkä sen liiemmin murehtinut tulevaisuuttani, koulumenestystäni saatika mitään muutakaan tollaista. Okei, oon myös luonteeltani ehkä vähän ylianalysoija ja mietin asioita monesti monelta kantilta
yömyöhään, mutta loppupeleissä en oo stressaajatyyppiä. Nyt lähiaikoina oon kuitenkin miettinyt, että mitä
helvettiä mä teen mun elämälläni. Toisaalta haluaisin tehdä vaikka mitä tulevaisuudessa, mutta toisaalta tuntuu ettei mikään kiinnosta mua tarpeeksi. Oon nyt viettänyt kauheesti aikaa treenien parissa (+fressillä) ja todella nauttinut siitä. Itseasiassa urheilu.. tai ehkä tanssi on lähiaikoina ainut asia joka on mua kiinnostanut. Oonkin alkanut raottaa ovea sen suhteen, että entä jos musta tulisikin ammattilainen ? Noh , oon kyllä ihan armottoman myöhässä. En haluais "tyytyä" opettajuuteen ainakaan suoraan, vaan tähdätä maailmalle ja tehdä jotain muuta. Toisaalta tollanen elämä vaati kutsumusta, intohimoa ja ennen kaikkea sitoutumista, sekä taitoa. Ja toisaalta elämäntyyli, jota oon ihannoinut ei ehkä ihan tällein ois saavutettavissa.
Nyt voisin tehdä valintoja monenkin asian suhteen ; voisin panostaa kouluun oikeasti ja olla se kympin tyttö, voisin panostaa täysillä tanssiin ja fyysiseen olemukseeni ja nähdä mihin saakka mun on mahdollista päästä, tai voisin ottaa enemmän aikaa kavereilleni ( sillä tiedostan näkeväni joitain ihan huippu tyyppejä ihan liian harvoin ) ja haluaisin myös alkaa kehittelemään taas tätä blogijuttua. Mun äiti kertoi, että vanhempainillassa oltiin käyty läpi, mitä oppillaat oli vastannu eräässä lomaakkeessa siihen, mitä ne oottaa lukiolta.
Joku oli kuulemma vastannut : v anhojen tansseja & penkkareita, ja äiti oli heti arvannut, että meidän tyttöhän se siellä.
Tästä huomaa, että sen sijaan et miettisin järkeviä uravalintoja, haluan vaan ottaa lukion parhaista hetkistä ilon irti :-D Ja ihmettelen syvästi, jos joku on sinne oikeasti kirjoittanut että odottelee pitkän matikan laskinkurssia tms ..
Toivottavasti en oo ihan näin hukassa itseni kanssa abivuonna, ja tavallaan luotankin siihen et asioilla on tapana järjestyä omalla painollaan ( tai joskus vähän tyrkkimällä).. haluan kuitenkin tähän loppuun sanoa, että ei mun elämä todellakaan täynnä huolta, lähinnä vain silloin kun joku avaa tulevaisuus aiheen tai unettomina öinä pohdiskelen asioita :-D Jospa ensi postauksessa ( ihan saletisti vielä tällä viikolla ) voitais käydä vähän hauskempia juttuja läpi. Musta vaan tuntu, että haluan nyt ehdottomasti kirjottaa tän ennen kun taas jatkan eteenpäin, oonhan oikeestaan tänne jakanut neljän vuoden ajan aikalailla kaiken.
Kiitos.
Kyseinen esitys oli siis helmikuun lopulla (jos sillonkaan - en srsly muista) ja miksikö kirjoittaa tästä kuukausi myöhässä ? No oon tajunnut kuinka arvokkaita blogikirjoitukset voi mulle tulevaisuudessa olla. Nykyisin musta on aivan ihanan kamalaa (laidasta laitaan fiiliksillä siis!) lukea jotain merkintöjä vuodelta 2012 .. Esitettiin siis The Spanish Nutcracker, ja tässä(kin) esityksessä päti huono kenraali - hyvä esitys 'laki'. Mulla ainakin jäi tosta hyvä fiilis, vaikka en osaa olla koskaan ihan täysin tyytyväinen omaan tekemiseen. Tosi harmi kun en voi teidän kanssa videoita esityksistä jakaa ( - ehkä vielä joskus ! ) , koska kuvien kautta ei oikein saa mitään irti siitä esityksestä, jos ei tiedä mistä on kyse. Mä lähden katselemaan Sykkeen kauan odotettua 3.kautta, ihanaa pidennettyä viikonloppua kaikille teille !
