MIKÄ ON SE MUN JUTTU?

Oon huomannut, että oon aika "moody" ihminen. Tolle sanalle en oikein löytänyt kivaa suomenkielistä vastinetta, kun jonkun ailahtelevainen. Muutan usein mielipidettäni asioista, siis ihan, että mitä mieltä olen jostain biisistä, tyypistä, ruuasta, oppiaineesta tai käyttäytymisestä. Mulle asiat on joskus joko kaikki tai ei mitään, mutta sitten joskus taas heilutaan siinä puoli välissä ja haluaisin molemmat vaihtoehdot. Oon myös noteerannut, että nykyään en tiedä millanen oon. Tai millainen edes haluaisin olla. Oon aina luullut olevani jotain, ja sitten tajunnut, että hei enhän mä edes ole tollanen. Tää koko teksti lähti siitä, kun tajusin että ei helvitsi, nythän mun pitäs ihan tosissaan päättää, että minnekkäs mä tästä haen sitten jatko-opintoihin. Ensin mulla oli selkeä kohde, mutta kun sain tietää vähän lisää muistakin vaihtoehdoista mulla ei enää ollut minkäänlaista käsitystä siitä minne haluan. Onneks on vielä aikaa. Oon myös aina vähän miettinyt, että mikä on se mun erityistalentti. En halua, että tää kuulostaa väärältä, mutta oon vähän hyvä kaikessa no oon monipuolinen, ei oo mitään yhtä tiettyä juttua.Tai siis pärjään hyvin koulussa, oon musikaalinen, liikunnallinen, oon toisaalta tosi puhelias, mutta rakastan kuunnella toisia, valokuvaan, kirjoitan&piirtääkkin osaan jotenkin, mutta mikään noista ei oo mun erityistaito. Ja sit seuraavaks mietin, että mikä on erityistaito. Nimittäin aina löytyy joku, joka on sua parempi siinä sun jutussa. Ei vitsi miten angstisuuteen taipuva ajatusmalli, mutta niin se vaan on. Ellet sitten oo maailman paras just siinä sun jutussa. Kun oon ajattelut tolleen, motivaatio helposti hiipuu ja iskee sellanen epätoivo... ..mutta sitten löysin vähän positiivisemman ajatusmallin. Tää ei nyt kyllä välttämättä positiiviselta kuulosta, mutta aina löytyy myös monta sua huonompaa siinä "sun jutussa". Ja vaikka et oliskaan maailman paras siinä sun jutussa, aina voit kehittyä, ja tähdätä sinne parhaimmistoon. Ja mikä tärkeintä, olla kilpailematta muiden kanssa, vaan vertailla itseään vaan itseensä ja tarkkailla omaa kehitystä asioissa. Noniin, nyt mulla ei kyllä ole mitään hajua, mistä alkuperäisesti halusin kirjoitella, mutta väliäkös tuolla. Toivon, että tästä postauksesta ei saanut sellaista kuvaa, että pidän itseäni jotenkin hirmu hyvänä kaikessa, koska asia ei todellakaan ole noin. Se, mitä tarkoitin on, että oon hyvä monissa jutuissa, mutta en oo vaan missään se paras. Ehkä mäkin vielä joskus löydän sen oman talenttini. Nyt musta ois hirveen mielenkiintosta kuulla, ootteko te löytäneet sitä omaa juttua, ja mitä ajatuksia tää postaus herätti teissä? Valitettavasti lähiaikoina en oo kerennyt pahemmin kuvailla, saatika tehdä ihan erillistä kuvausreissua, niin postailen näitä kuvia viime viikoloppuiselta kuvausreissulta lammenrannalta.